Onko Access kultti?


Onko Access kultti?

Kirjoittanut Chutisa Bowman

Olen Access fasilitaattori ja minulta usein kysytään, onko Access Consciousness kultti? (englanniksi ’cult’). Tämä on saanut minut perehtymään siihen, mitä kultit oikeastaan ovat ja miksi ihmisillä on voimakkaita olettamuksia niistä ja miksi ne koetaan epämiellyttäviksi.

Joka kerta, kun minulta kysytään kulteista, vastaan yksinkertaisella kysymyksellä: ”Mitä oikeastaan tarkoitat ’kultilla’?”. Olen huomannut, että useimmat ihmiset pitävät kultteja pyhinä, suljettuina ryhminä. Näille ryhmille tyypillistä on karismaattinen johtaja ja uskolliset seuraajat, joiden uskomuksia tai toimintatapoja pidetään epänormaaleina tai omituisina. 

Joillekin ihmisille sana ‘kultti’ herättää mielikuvia kummallisesti pukeutuneista päänsä ajelleista ihmisistä, laulamassa ja tanssimassa kadunkulmassa. Joillekin sana herättää mielikuvan pienestä joukosta ääriajattelijoita sulloutuneena hylättyyn latoon kauas maaseudulle. ’Kultti’ saattaa joillekin tarkoittaa ryhmää, jonka jäsenet eristävät itsensä ystävistä, perheestä ja jopa muusta yhteyskunnasta. Kultit voidaan myös tulkita uskonnollisina ryhminä, jotka toimittavat vaarallisia, rikollisia, epäeettisiä ja kieroutuneita rituaaleja.

Monet ihmiset, jotka käyttävät sanaa ’kultti’, eivät välttämättä ole täysin tietoisia sanan eri merkityksistä ja vivahteista. Useimmat ihmiset uskovat, että kultti tarkoittaa jotakin negatiivista. Jotakin, joka on kaukana yleisestä mielipiteestä siitä, mikä on normaalia tai sosiaalisesti hyväksyttävää. Tämä negatiivinen näkemys kulteista antaa käsityksen, että ne ovat hengellisiä ryhmiä, joilla on omituisia, erikoisia ja poikkeavia uskomuksia, ja että ne ovat erittäin kontrolloivia ja laista piittaamattomia. Monet näistä mielikuvista tulevat mediasta.

Joten, mikä on kultti?

Alkuperäisen merkityksensä mukaan sana ‘kultti’ ei ole häpeällinen. Sana pohjautuu ranskan kielen sanalle ’culte’, joka taas juontuu latinankielisestä, hoivaa, välittämistä ja ihailua tarkoittavasta sanasta cultus. Latinan cultus onkin mennyt aikamuoto viljelyä tarkoittavasta verbistä ’colere’. Sanaa käytettiin tässä muodossa myös ilmaisemaan ylistystä tai sillä viitattiin jumalhahmoon. 

‘The World Book Encyclopedia’ tietosanakirja selittää, että “perinteisesti, sana kultti viittasi mihin tahansa palvonnan tai rituaalin noudattamisen muotoon.” Tämän määritelmän mukaan kaikki hengelliset tai uskonnolliset yhteisöt voidaan luokitella kulteiksi.

Akateemisista kirjoituksista voidaankin löytää viittauksia esimerkiksi aikaisesta kristillisestä kirkosta kulttina ja myös viittauksia Neitsyt Marian kulttiin.

Tämänpäiväisessä käytössä sanalla kultti on yleensä hyvin erilainen merkitys. Nämä alkuperäiset määritelmät eivät yleensä ole ihmisten mielessä, kun he väittävät jonkin ryhmän olevan kultti. 

1900-luvun puolivälin jälkeen julkaisut kulteista ovat muuttaneet termin alkuperäistä merkitystä. Nämä uudet merkitykset ovat saaneet halventavia, negatiivisia ja tuomitsevia sävyjä. Nykyään ihmiset kutsuvat kulteiksi mitä tahansa ryhmiä tai liikkeitä, jotka heistä vaikuttavat sopimattomilta tai vaarallisilta. Tämä sisältää yleensä myös sellaiset ryhmät, mitä viranomaiset pitävät vaarallisina tai tuhoisina (esimerkiksi sellaiset ryhmät, jotka kannustavat tappamiseen, hyväksikäyttöön tai itsemurhiin).

Ennen kuin syvennymme kysymykseen siitä, onko Access Consciousness kultti, perehtykäämme tietokirjamääritelmän lisäksi siihen, mitä johtavat kultteihin ja massaliikehdintään perehtyneet asiantuntijat sanovat.

Eräs tällainen ajatusjohtaja on bestseller kirjan ’The True Believer’ (vapaa käännös ”Todellinen uskovainen”) kirjoittaja Eric Hoffner. Hän kertoo: ”kultti (massaliike) houkuttaa ja pitää seuraajakuntansa, ei oppiensa ja lupaustensa vuoksi, vaan sen tarjoaman turvapaikan – joka on vapaa yksilön olemassaolon ahdistuksesta, levottomuudesta ja merkityksettömyydestä – vuoksi."

Hoffner myöntää kuitenkin, että jotkin liikkeet ovat hyviä, kun taas toiset eivät. Hän tutki niiden ominaisuuksia ja taktiikkaa, ottamatta kantaa moraalisiin kysymyksiin. Hänen kirjansa sukeltaa turhautuneiden ja tyytymättömien yksilöiden mieliin, heidän, jotka helposti voivat uhrata itsensä minkä tahansa aatteen vuoksi saadakseen merkityksettömille elämilleen edes jonkin merkityksen. Nämä tyytymättömät haluavat kadottaa itsensä näihin liikkeisiin omaksumalla fanaattisia asenteita. Hofferin mukaan, tämä on pohjimmiltaan pakokeino omasta itsestä. Hän korostaa: ”turhautuneelle yksilölle massaliike (kultti) tarjoaa korvikkeita joko koko minäkuvalle, tai sellaisia elementtejä, joita hän kokee, ettei voi omista lähtökohdistaan saavuttaa ja jotka tekevät elämästä siedettävää.”

Luettuani ’The True Believer’ kirjan sain paljon selvyyttä ja olin tietoisempi siitä, mikä erottaa Access Consciousnesin yleisön, median ja päättäjien kulttimääritelmästä. Käyttäen Hofferin kirjan määritelmää, Access Consciousness on ”käytännöllinen organisaatio”. Eric Hofferin omat sanat kertovat parhaiten, miten käytännöllinen organisaatio eroaa kultista:

”Massaliikkeen ja käytännöllisen organisaation välillä on perustavanlaatuinen ero. Käytännöllinen organisaatio tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle […]. Ja toisaalta massaliike (kultti) houkuttaa ja pitää seuraajansa otteessaan, ei siksi että se auttaisi itsensä kehittämisessä, vaan siksi että se täyttää itsensä kadottamisen tarpeen. Kultit tarjoavat korvikkeita joko koko minäkuvalle, tai sellaisia elementtejä, joita kultin jäsen kokee, ettei voi omista lähtökohdistaan saavuttaa ja jotka tekevät elämästä siedettävää.”

Eräs Hoffnerin näkemys oli myös se, että kultti on purkautumisväylä yksilöille jotka kokevat olevansa vähäisiä maailmalle ja erityisesti itselleen.

Hoffnerin näkökulmasta katsoen, Access Consciousness on käytännöllinen organisaatio, sillä sen työkalut edistävät ihmisten tietoisuutta, tiedostamista, tietämistä ja itsensä kehittämistä. Access Consciousnessin tavoitteena on voimaannuttaa yksilöitä tietämään kaiken, mitä he tietävät ja ymmärtämään, että he voivat valita olla juuri niin mahtavia kuin he todella ovat. Access Consciousness ei tarjoa korvikkeita minäkuvalle, niin kuin Hoffner kirjassaan kuvaili, vaan se kannustaa käyttämään omia voimavaroja, tietoisuutta ja sisäistä tietämystä. 

Eric Hoffer esittää kirjassaan, että organisaatio on kultti, jos organisaation selkärankana on sen seuraajien taipumus yhtenäiseen käytökseen ja uhrautumiseen. Hoffnerin sanoin: ”Massaliikkeen (kultin) päämielenkiinnon kohde on edistää, täydentää ja ylläpitää sen jäsenten yhtenäistä käyttäytymistä ja uhrautumista […] mikä tahansa ryhmä tai organisaatio, joka yrittää syystä tai toisesta luoda ja ylläpitää tiivistä yhdenmukaisuutta ja jatkuvaa valmiutta uhrautumiseen, yleensä ilmentävät massaliikkeen (kultin) erityispiirteitä.”

Verrattain, Access Consciousnessin vahvuudet ja kasvuvoima ei pohjaudu omasta minäkuvasta luopumiseen. Päinvastoin, se kannustaa ihmisiä laittamaan itsensä kehittämisen etusijalle. Se inspiroi ihmisiä hyväksymään itsensä ykkössijalla elämässään, ja lopettamaan muiden tarpeiden, halujen ja toiveiden käyttämisen elämänsä luomisen pohjana. Access Consciousness tarjoaa työkaluja ja näkemyksiä siitä, kuinka hahmottaa, tietää, olla ja vastaanottaa. Access Consciousness voimaannuttaa ihmisiä tietämään, että heillä on aina valinnan mahdollisuus. Access Consciousnessissä on kyse tietoisuudesta ja mahdollisuuksista, ei asioiden pois sulkemisesta. Hoffnerin mukaan, kultit eivät voi olla tällaisia, sillä jos ne ovat, ne tuhoavat itsensä antaessaan yksilöiden olla kiinnostuneita itsestään, valinnoistaan ja tietoisuudestaan.

Hoffner asettaa kirjassaan kultin ehdoksi: ”Massaliike alkaa menettämään asemaansa, jos se löyhentää tiukkoja normejaan ja kannustaa itsensä kehittämiseen jäsentensä pääasiallisena motiivina. […] Sama pätee myös uskonnollisiin ja vallankumouksellisiin järjestöihin: se kehittyvätkö ne kulteiksi, ei niinkään riipu niistä opeista, mitä ne peräänkuuluttavat, vaan siitä vaatiiko ryhmä tiukkaa yhdenmukaisuutta ja valmiutta itsensä uhraamiselle."

Tästä näkökulmasta Acces Consciousness ei voisi menestyä ja suoriutua kulttina, sillä se ei vaadi ihmisiä uhraamaan tai kadottamaan itseään tiiviiseen yhteisöön. Hoffer painottaa, että tullakseen osaksi kulttia ja sen yhteisöä, kultin jäsenten täytyy käydä läpi monia asioita. Kultit vaativat jäseniltään, että he luopuvat yksityisyydestään, henkilökohtaisesta harkintakyvystään ja usein myös henkilökohtaisesta omaisuudestaan. Heistä täytyy tulla seuraajia (todellisia uskovaisia) ja elää elämäänsä kultin johtajan tai perustajan määrittelemästä näkökulmasta. Access Consciousnessin perustaja ei ole kiinnostunut seuraajien keräämisestä. Hän on kiinnostunut voimaannuttamisesta ja hänen mielestään johtajuus ei edellytä seuraajia. On vissi ero siinä, että joku astuu valtaan, kuin siinä, että joku johtaa. Kultit ottavat vallan elämästäsi. Todellinen johtaja tietää, mihin hän on menossa, ja kutsuu sinut mukaan jos haluat. Ja jos et valitse sitä, sekin on sinun vapaa valintasi. 

Access Consciousness ei voisi menestyksellisesti toimia kulttina, sillä se kannustaa ihmisiä hahmottamaan ja tietämään: ’kukaan tai mikään ei ole yhtä tärkeää kuin sinun tietoisuutesi ja sinun valintasi, ja mitä tärkeintä, älä koskaan luovu näkökulmastasi jonkun toisen vuoksi’. Access Consciousness ei vaadi sinua olemaan mitään mieltä mistään. Se ei vaadi sinua uskomaan mitään. Sinun ei tarvitse uskoa Access Consciousnessin työkalujen toimivuuteen oppiaksesi ne ja käyttääksesi niitä onnistuneesti.  Access Consciousness auttaa sinua ymmärtämään, mikä on sinun käsityksesi kaikesta, sillä vain sinä tiedät kaiken elämästäsi ja siten parhaiten mikä on sinulle oikein. Access Consciousness neuvoo sinua luopumaan näkökulmistasi vain, jos koet että ne rajoittavat sinua. Access Consciousness ei tarjoa vastauksia, ainoastaan kysymyksiä. Access Consciousness kannustaa sinua kysymään: entä jos näkökulmasi ei tarvitsisi olla rajoite? Entä jos näkökulmasi olisi mahdollisuus? 

Joten… Onko Access Consciousness kultti, vai onko se voimaantumisen lähde?